TKK:n kampuksen vilskeestä voi hetkessä pujahtaa Laajalahden luontopolulle. Polulle pääsee Maarinrannasta, Konemiehentieltä Puumiehenkujan risteystä vastapäätä. OYS on perinteisesti järjestänyt polulle syysretken syyskuussa, välillä loppukeväästä myös yölaulajaretken.
Lähimmälle lintutornille on vain 200 m. Hyvällä säällä kannattaa ehdottomasti kävellä kuitenkin hieman edemmäs varsinaisille luontopolulle, mistä lähtee parikilometrinen pitkospuureitti Villa Elfikiin asti, jossa myös on lintutorni. Jos puhti sinne päästyä loppuu, voi Elfvikintietä kävellä Kehä I:n varteen, josta takaisin Otaniemeen pääsee busseilla 52, 510, 512A ja 550.
Villa Elfvik, vapaaherratar Elvira Strandertskjöldille 1904 valmistunut rakennushistoriallisesti arvokas talo, toimii nykyään luontotalona. Se tarjoaa kävijöille luonto- ja ympäristötietoutta, pyhinä avoinna myös kahvio.
Laajalahti oli alkujaan ilmeisen kirkasvetinen lahti. 1960-luvun alusta vuoden 1986 loppuun lahden pohjukassa toiminut Talin jätevedenpuhdistamo sameutti veden, uposkasvillisuus katosi ja muun muassa lintulajisto väheni voimakkaasti. Puhdistamon lopettamisen jälkeen tilanne on korjaantunut huomattavasti. Kuuleman mukaan myös OYS:n tekemillä vedenlaatumittauksilla ja kannanotoilla oli vaikutusta puhdistamon sulkemiseen.
Alue on merkittävä lintuhavaintopaikka. Ensimmäiset sorsalinnut saapuvat heti jäiden lähdettyä, muun muassa laulujoutsenet pysähtyvät lahdelle muutollaan. Myöhemmin keväällä rantalietteille saapuvat kahlaajat, kuten rantasipit, suokukot ja eri viklot. Loppukeväästä taas kannattaa lähteä kuulostelemaan yölaulajia, koviten äänessä on satakieli, mutta myös kerttusia ja sirkkalintuja voi kuulostella.
Tyypillisiä pesiviä vesilintuja ovat sinisorsa, haapana, silkkiuikku, nokikana, kyhmyjoutsen, tukkasotka, lapasorsa (kuvassa), sekä tavi ja heinätavi. Harmaahaikara on myös melko tavallinen näky.
Laajalahti on Natura-alue ja pääosin valtion luonnonsuojelualuetta (1989 lähtien). Se on myös arvokkaiden kosteikkoalueiden suojelemiseksi tehtyyn Ramsar-sopimukseen kuuluva alue. Suojeltu alue kattaa koko Maarinlahden rantaviivan sekä leveän kaistaleen lahden läntistä rantaa, kaikkiaan n. 1,8 km². Kalastus ja lahdella liikkuminen on kielletty, jääaikana on kuitenkin mahdollisuus pilkkimiseen. Myös rannalla liikkumisen pitäisi tapahtua vain merkityillä poluilla tai Villa Elfvikin lähiympäristössä. Koirat on pidettävä kytkettynä. Uimiseen saa käyttää Servinniemen Lakörsuddin läntistä rantaa, mikä onkin teekkareille tuttu iltanotskipaikka ja 1974 palaneen vanhan rantasaunan paikka.
Historiasta voidaan vielä todeta, että Vantaa-joki laski aikanaan Ison Huopalahden myötä Laajalahteen. Noin 500 jKr. tapahtui luonnonmullistus, joen itäpenger antoi myöten nykyisen Silvolan kohdalta ja vedet ryöstäytyivät Kerava-joen entistä uomaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Muistona tästä on nykyinen Mätäoja, sekä pronssikaudella jokea kulkureittinä käyttäneiden ihmisten jättämät arkeologiset löydöt.
Linkkejä aiheesta
Lauri 'Leevi' Rahikainen 15.1.2003
oys(a)list.tky.fi